Mietitkö, milloin on paras aika sijoittaa indeksirahastoihin? Vastaus saattaa yllättää sinut – ei ole olemassa tiettyä ”oikeaa” aikaa sijoittaa indeksirahastoihin.
Itse asiassa monet rahoitusalan asiantuntijat suosittelevat, että indeksirahastosijoittamisen pitäisi olla pikemminkin pitkän aikavälin strategia kuin ajoitusleikki. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme tarkemmin, miksi indeksirahastot ovat hyvä sijoitusvaihtoehto, ja käsittelemme joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka on syytä pitää mielessä.
Blogin postaukset sisältävät välillä mainoslinkkejä, mainoslinkit on merkitty *-merkillä. Useimmille pitkän aikavälin sijoittajille mitä tahansa ajankohtaa voidaan pitää parhaana aikana sijoittaa indeksirahastoihin. Tietyt markkinaolosuhteet antavat kuitenkin indeksirahastoille etulyöntiaseman aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin nähden.
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto on sijoitusrahaston tai pörssinoteeratun rahaston (ETF) tyyppi, joka omistaa kaikkia (tai edustavaa otosta) tietyn indeksin arvopapereita, ja sen tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin kyseisen vertailuindeksin tuottoa. S&P 500 on ehkä tunnetuin indeksi, mutta indeksejä – ja indeksirahastoja on olemassa lähes kaikille markkinoille ja sijoitusstrategioille. Voit sijoittaa indeksirahastoihin esimerkiksi Nordnetissä**.
Kun ostat indeksirahaston, saat monipuolisen valikoiman arvopapereita yhdellä helpolla ja edullisella sijoituksella. Jotkin indeksirahastot sisältävät tuhansia arvopapereita yhdessä rahastossa, mikä auttaa pienentämään kokonaisriskiäsi laajan hajautuksen ansiosta. Sijoittamalla useisiin indeksirahastoihin, jotka seuraavat eri indeksejä, voit rakentaa salkun, joka vastaa haluamaasi varojen jakautumista. Voit esimerkiksi sijoittaa 60 prosenttia rahoistasi osakeindeksirahastoihin ja 40 prosenttia joukkovelkakirjaindeksirahastoihin.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta
Milloin indeksirahastoon kannattaa sijoittaa?
Esimerkiksi voimakkaan nousukauden aikana – kun osakekurssit nousevat kaikilla sektoreilla ja kaikissa sijoitusrahastotyypeissä – aktiiviset rahastot saattavat menettää etulyöntiasemansa. Härkämarkkinoilla strategisella ostamisella ja myymisellä on yhtä suuri mahdollisuus hävitä tärkeimmille markkinaindekseille kuin vastata niitä tai voittaa ne. Toisin sanoen nousukauden aikana indeksirahastoa voidaan pitää mielekkäänä sijoituskohteena.
Ei ole kuitenkaan olemassa mitään tiettyä ajankohtaa, jota pidetään ”parhaana” ajankohtana sijoittaa indeksirahastoihin. Yleisesti suositellaan sijoittamista indeksirahastoihin osana pitkän aikavälin sijoitusstrategiaa riippumatta lyhyen aikavälin markkinavaihteluista. On tärkeää ottaa huomioon henkilökohtaiset taloudelliset tavoitteet ja riskinsietokyky, kun päätät, milloin sijoitat indeksirahastoihin.
Ei ole myöskään olemassa mitään idioottivarmoja menetelmiä sen ennustamiseksi, minkä tyyppiset sijoitusrahastot tuottavat paremmin kuin toiset. Tämä pätee erityisesti lyhyellä aikavälillä, kuten yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajanjakson aikana. Jotkin olosuhteet voivat kuitenkin tehdä indeksirahastoista fiksumman valinnan.
Onko taantuma hyvä aika ostaa indeksirahastoja?
Indeksirahastojen tarkoitus on hajauttaa sijoituksesi laajasti eikä arvailla, mikä osake tai osakeryhmä tuottaa paremmin.
Ei välttämättä kannata myöskään tehdä arvauksia siitä, mikä ajanjakso tai mitkä ajanjaksot tuottavat paremmin. Tämä on hyvin vaikea ”kristallipallolukema”. Taantuma määritellään kahdeksi peräkkäiseksi negatiivisen kasvun vuosineljännekseksi, ja taantuman loppumisesta ilmoitetaan kahden kasvavan vuosineljänneksen jälkeen. Taantuman virallinen alku ja loppu ilmoitetaan siis kuuden kuukauden viiveellä. Useimmat taantumat ovat kuitenkin hyvin lyhyitä. Kun tiedetään, että taantuma on alkanut, se on todennäköisesti jo ohi. Taantuman alku ja loppu olisi siis ennustettava oikein etukäteen, että sen perusteella kannattaisi tehdä sijoituspäätöksiä.
Sen sijaan, että arvailisit ajanjaksoja, hajauta ajallisesti – aivan kuten hajautat ostamalla arvopapereita eri sektoreilta. Voit tehdä tämän sijoittamalla säännöllisesti, kuten kuukausittaisilla panoksilla salkkuusi, ja / tai pitämällä pitkän aikahorisontin.
Sijoittamalla osakkeisiin sinun on oltava sijoitettuna vähintään 5 vuotta, jotta sinulla on todennäköisyys (mutta ei takuu) nollaa suuremmasta tuotosta. Kuukausittaiset maksut altistavat sinut monille eri ajanjaksoille, samoin sijoittamisen pitkä aikahorisontti.
Pitkän aikavälin laaja osakemarkkinoiden tuotto on ollut noin 10 %. Jos teet kuukausittaisia maksuja indeksirahastoon 20 vuoden ajan työelämässä ollessasi ja sitten kuukausittaisia nostoja 20 vuoden ajan eläkkeellä ollessasi, saat hyvin todennäköisesti lähes 10 prosentin tuoton koko elinaikana.
Voiko indeksirahastoilla hävitä?
Mikään sijoitus ei ole ihanteellinen, ja tämä koskee myös indeksirahastoja. Yksi haittapuoli piilee niiden luonteessa: Salkku, joka nousee indeksinsä mukana, myös laskee indeksinsä mukana. Jos sinulla on esimerkiksi rahasto, joka seuraa S&P 500 -indeksiä, nautit kasvusta, kun markkinoilla menee hyvin, mutta olet täysin haavoittuvainen, kun markkinat laskevat. Sitä vastoin aktiivisesti hallinnoidussa rahastossa rahastonhoitaja saattaa aavistaa markkinakorjauksen tulevan ja mukauttaa tai jopa purkaa salkun positioita puskuriksi.
Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen palkkioista on helppo kiistellä. Joskus hyvän rahastonhoitajan asiantuntemus voi kuitenkin paitsi suojata salkkua myös jopa tuottaa markkinoita paremmin. Harvat rahastonhoitajat ovat kuitenkin pystyneet tähän johdonmukaisesti vuodesta toiseen.
Myös hajauttaminen on kaksiteräinen miekka. Se toki tasoittaa volatiliteettia ja pienentää riskiä, mutta kuten usein käy, riskien vähentäminen rajoittaa myös voittopotentiaalia. Indeksirahaston laajaosakekori saattaa kärsiä huonommin menestyneiden osakkeiden aiheuttamista tappioista verrattuna toisen rahaston valikoituneempaan salkkuun.
Vaikka mihin tahansa indeksirahastoon liittyy tappioriski, kuten kaikkiin sijoituksiin, joissakin rahastoissa voi olla todellinen mahdollisuus menettää merkittävä osa sijoituspääomasta. Vipurahastoilla ja johdannaistuotteisiin sijoittavilla rahastoilla on keskimääräistä suurempi mahdollisuus tuottaa epäoptimaalista tuottoa.
Pitkällä aikavälillä useimmat indeksit ovat kuitenkin tuottaneet hyvin, koska niihin sisältyvät suuret yritykset ovat jatkaneet kasvuaan.
Yhteenveto
Indeksirahastot ovat sijoitustyyppi, jonka tavoitteena on seurata tietyn osakeindeksin, kuten S&P 500:n, kehitystä. Sijoittaminen indeksirahastoihin on pikemminkin pitkän aikavälin strategia kuin ajoitusleikki, ja on tärkeää ottaa huomioon henkilökohtaiset taloudelliset tavoitteet ja riskinsietokyky, kun päätät, milloin sijoitat niihin. On myös suositeltavaa neuvotella rahoitusneuvojan kanssa ennen sijoituspäätösten tekemistä.
Indeksirahastoilla on useita houkuttelevia hyviä puolia, mutta myös joitakin huonoja puolia, jotka on otettava huomioon. Ymmärrä, mikä indeksirahasto on ja mitä se ei ole ennen sijoittamista.
| Indeksirahastojen edut | indeksirahastojen heikkoudet |
| Alhaiset kustannukset | Ei hyödynnä kaikkia mahdollisuuksia |
| Passiivisella hallinnoinnilla on taipumus tuottaa paremmin ajan mittaan. | Ei mahdollisuutta karsia alisuorittajia |
| Laaja hajautus | Ammattimaisen salkunhoidon puute |
